Historian saatossa autotalli, kaveriporukka ja yhteinen idea ovat muodostaneet yhtälön, josta on monessakin tapauksessa ponnistettu pitkälle. Mikkelin kupeessa sijaitsevan Mäntyharjun järvisissä maisemissa yhtälön idea tarkoitti yhtä kuin oman oluen panemista. Yhteisen työhistorian ja muiden yhteyksien kautta toisensa tuntenutta paikalliskolmikkoa yhdisti kaikkia syvemmälle menevä kiinnostus olueeseen.

Olutmestarin ja toisen osakkaan Iiro Heikkilän mukaan kävi perinteiset. Omia oluita piti maistattaa kavereilla ja kaveritkin tykkäsivät. Kun kaveripiiristä löytyi vielä oluille vihreää valoa näyttäneet olut-sommelier ja tuhansia oluita maistanut reittaaja, alkoi suunnitelma kasvaa suuremmaksi ja pyörät pyöriä.

– Jokunen vuosi siinä meni, reseptejä kertyi ja tuli halu saada omia oluita myyntiinkin. Ensin mietittiin muualla teettämistäkin, mutta lopulta halu omasta panimosta vei voiton, Heikkilä kertaa.

Panimotilat löytyivät vanhasta kenkätehtaasta, joka sijaitsee aivan kivenheiton päässä 6000 asukkaan kunnan ytimestä. 2017 aloittanut Panimo avasi tänä keväänä panimon yhteyteen oman taproominsa, joka on lämpimine puuseinineen yksinkertaisen kompakti ja kotoisa. Toisena osakkaana toimivan Antti Väisäsen mukaan taproom valmistui vähän vahingossa, sillä nilkkolaisilla oli aluksi idea hakea Aluehallintovirastolta vain väliaikaisia lupia.

– AVI:n tarkastaja tuli panimolle, katsoi ympärilleen ja sanoi, että miksi te mitään väliaikaisia kuvioita haette, kun teillä on tässä tilat baaria varten. Ei nyt ihan tupakkiaskin taakse vedetty piirrustuksia, mutta ei paljoa puuttunut. Noin kuukaudessa vedettiin koko homma pystyyn, Väisänen kertoo taproomista, jonka yhteydessä sijaitsee myös panimon pieni kauppaosa.

IMG_6807-2
Antti Väisänen ja Iiro Heikkilä oman panimonsa taproomissa.

 

Hesarilta vetoapua

Nilkon vuosikapasiteetti on noin 50 000 litraa. Heikkilän arvion mukaan tänä vuonna olutta valmistuu noin 20 000 litraa, mutta jo ensi vuonna määrä on tarkoitus nostaa täyteen kapasiteettiin. Väisäsen mukaan Nilkko haluaa profiloitua nimenomaan vahvaksi ja persoonalliseksi kyläpanimoksi.

–  Ei me lähdetä siitä, että kapasiteettia pitäisi saada väännettyä isommaksi jatkuvasti. Mietitään asioita huolella ja halutaan kehittyä meidän omilla ehdoilla, Väisänen toteaa.

Heikkilän visioissa Nilkko Brewing haluaisi omalta osaltaan olla luomassa olutkulttuuria, jossa maakunnilla olisi omat panimot ja omaleimaiset olutkulttuurinsa. Yhteistyö paikallisen matkailuelämän kanssa olisi voimavara, josta Nilkko voisi Heikkilän mukaan jatkossa ammentaa entistä voimakkaammin. Onhan Mäntyharju yksi Suomen vilkkaimmista mökkikunnista ja mökkikansan ansiosta kunnan väkiluku lähes kolminkertaistuu kesäisin.

Ennätyshelteiden ja runsaiden mökkiläisvirtojen ansiosta vanhalla kenkätehtaalla piti kesällä kiirettä. Lopullisesti pankin räjäytti Helsingin Sanomien olutvertailu, jossa Nilkon Rascal APA vei voiton alejen sarjassa. Hullunmylly oli valmis.

– Olihan sillä valtava vaikutus. Samana päivänä loppui meidän hyllystä ja kaikki meni sitä vauhtia, kun saatiin valmista. Eihän tuollaiseen voinut mitenkään varautua, Heikkilä muistelee.

Kesän menekki oli sen verran hurjaa, että Väisäsen mukaan Vitostien varteen ei tullut lopulta edes alun perin kaavailtuja tienviittoja.

IMG_6812-2
Lauma Nelsoneita odottamassa pääsyä vapauteen.

– Eihän me uskallettu laittaa edes niitä kylttejä, kun oltiin jo muutenkin niin pulassa toimitusten kanssa. Ensi kesänä pitäisi kaiken järjen mukaan kaluston kestää sen verran, että plakaatit saadaan tien varteen, Väisänen nauraa.

Heikkilä myöntää lomasesongin loppumisen myötä asiakasvirran vähentyneen merkittävästi. Asia oli kaksikolla tiedossa etukäteen ja paikallisten houkuttelemiseksi taproomiin ympäri vuoden on tehty paljon töitä muun muassa erilaisia tapahtumia järjestämällä ja erilaisissa paikallistapahtumissa näkymällä.

 

Simppeliä, mutta laadukasta

Hyvän oluen ja bisneksen lisäksi kaksikolla on haluja sivistää mäntyharjulaisia oluen suhteen. Nilkko Brewing ei kuitenkaan ole panimo, jossa erikoisuuden tavoittelu menee perusasioiden edelle. Heikkilän mukaan panimon oluita määrittää juotavuus ja yksinkertaisuus, nimenomaan hyvässä mielessä.

– Olemme alusta asti halunneet tehdä oluita, jotka ovat juotavia ja helposti lähestyttäviä.

Väisänen komppaa vieressä. Hänen mukaansa tasalaatuisen ja hyvän oluen valmistaminen ei ole mikään yksinkertainen prosessi.

– Tasapainoisen ja juotavan oluen tekeminen on loppupelissä aika vaikeaa. Voihan sitä aina lähteä tekemään jotain erikoisia oluita, jotka on uutettu jostain jättiläisen pallihiestä, mutta ei se kikkailu ole meitä varten.

IMG_6876-2
Hunajainen Mettä Stout on Nilkon uusin olut.

Sen verran kaksikko kuitenkin myöntää, että pienemmissä erissä ja sesonkituotteissa kokeilunhalukkuus voi näkyä. Kesällä panimo myi raparperivehnäolutta ja syksyllä taproomin hanasta löytyi kurkkusouria, vaikka kaksikko ei hapanoluiden trendiin pidemmässä juoksussa uskokaan.

Firman Lucky IPA ja juuri ilmestynyt Mettä hunaja stout ovat molemmat autotalliaikojen reseptejä. Olutmestarin mukaan takataskusta löytyy vielä julkaisemattomia reseptejä ja alkoholipykälien muutosten myötä myös vanhoista tutuista saattaa olla luvassa uusittuja versioita. Esimerkiksi panimon Maneki IPA:sta Heikkilä lupailee vuodenvaihteeseen alkuperäistä ja samalla vahvempaa reseptiä.

 

Perusjätkiä

Lyhyestä taipaleesta huolimatta Nilkko Brewing tuntuu löytäneen paikkansa paikkakuntansa virallisena olutpaikkana. Mitä kaksikko itse arvelee, miksi Nilkko Brewingin tarina on lähtenyt niin lupaavasti käyntiin?

– Pirun hyvä kysymys, siitä on ollut paljon puhetta. Yksi on varmasti meidän visuaalinen ilme, joka selkeästi erottuu positiivisessa mielessä monesta muusta kilpailijasta, Heikkilä viittaa Päivi Areniuksen suunnittelemiin persoonallisiin eläinetiketteihin, jossa toistuvat lähiseudun eläimet.

Paikallisuus määrittää Nilkko Brewingiä vahvasti aina nimeä myöten. Panimon nimi on otettu Nilkon kalliosta, joka sijaitsee panimosta veneellä noin kymmenen minuutin matkan päästä. Molemmille lapsuudesta tuttu mäenlaskupaikka ei Heikkilän mukaan kartoista löydy Nilkon nimellä, mutta hänen mukaansa kaikki paikalliset tuntevat kallion sillä nimellä. Kuinkas muutenkaan.

Väisäsen mukaan tekijöiden persoonan pitää näkyä kaikessa tekemisessä. Päälle liimatun tyylin huomaa hänen mukaansa helposti.

– Omalla persoonalla näitä hommia on tehtävä. Olemme pyrkineet luomaan tänne ystävällisen ja välittömän meiningin, johon on helppo tulla mitään. Ei tässä olla mitään panimohipstereitä, vaan oman kylän jätkiä oman kylän panimossa.